Menestyvän kilpapurjehdustiimin rakentaminen – ”It’s all about the team”

Kilpapurjehdus alkaa veneen hankinnasta ja tiimin koostamisesta. Voittava venekunta osaa optimoida veneen ja käyttää sen koko potentiaalin purjehdittaessa. Mutta miten rakennetaan menestyvä kilpapurjehdustiimi?

Avomeripurjehtijat sukeltaa miehistöpurjehduksen maailmaan kilpapurjehtijan, lukuisia tiimejä menestyksekkäästi valmentaneen Anssi Lydenin kanssa.

Tiimin koostaminen

Kilpapurjehduksessa jokaisella miehistön jäsenellä on erityinen rooli, joka voi johtaa venekunnan menestykseen. Ydinpositioiden (kuten pinna, trimmerit) täyttäminen parhaalla mahdollisella osaamisella edistää todennäköisemmin koko veneen kilpailukykyä, kun taas tiettyjä muita paikkoja voidaan täyttää vähemmän kokeneilla purjehtijoilla. Yhtään tiimin jäsentä ei kuitenkaan pidä jättää huomiotta, ja heidän välisen kommunikoinnin sujuvuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Anssi, lähtiessäsi rakentamaan uutta tiimiä, mistä muodostuu projektin ydinryhmä, jonka ympärille muu miehistö/projekti rakentuu?

Ydinpositiot ovat keula, vähintään kaksi trimmeriä, ruori ja taktikko. Muu tiimi rakentuu sen ympärille, minkälaisia ihmisiä näihin positioihin valikoituu. Mikäli mahdollista kipparin tai veneen omistajan tukena tulisi olla toinen henkilö/luottomies miehistön koostamisesta vastaava henkilö.

“Lähtökohtana tulisi olla tasa-arvoisen ryhmän rakentaminen, jonka lähtökohtana on yhteinen harrastus, ei yksittäisen henkilön tai henkilöiden tukeminen. Halu kuulua vahvaan, yhteiseen tiimiin korostuu myös miehistön keskuudessa.”

Menestyminen miehistönä on vaativaa ja kysyy kipparilta kykyä johtaa tiimiään myös haastavissa olosuhteissa. Hyviä kippareita yhdistää rauhallisuus, luottamus, navigointi- ja merenkulkutaidot, organisatoriset ja ihmissuhdetaidot ja ennen kaikkea rohkeus. Hyvän kipparin tulee edistää oikeudenmukaisuutta, kuunnella miehistön ehdotuksia, olla tiimilleen läsnä ja saatavilla.

Anssi, mitä ominaisuuksia arvostat eniten miehistön jäsenissä?

Varsinkin ydinpositiot tulisi täyttää mahdollisimman hyvillä tai kehittymishaluisilla purjehtijoilla. Kehityskelpoisen purjehtijan tunnistaa siitä että hän tuo uusia ideoita veneeseen, eli asioita on mietitty silloinkin kun ei olla veneellä.

“Riittävän monella miehistön jäsenellä tulee olla purjehdus taitojen lisäksi riittävät tekniset taidot veneen ylläpitämiseen ja huoltamiseen. Myös tiimihengen ja yhteishengen ylläpitoon tulee panostaa ja tämä voi myös olla yksittäisten henkilöiden vahvuus.”

Osana tiimin kehittämisprosessia voi olla tarpeen huomioida uskollisuus ja ne, jotka omalla panoksellaan edistävät koko tiimin menestystä. Tämä edistää joukkueen henkeä ja varmistaa, että kaikki nauttivat purjehduksesta.

Projekti pitäisi rakentaa niin, että se itsessään on merkityksellinen jäsenilleen. Tärkeissä positioissa toimivat henkilöt nauttivat joukkuetovereiden kunnioitusta ja heidän arvonsa ymmärretään yhteisössä.

“Vastavuoroisesti taitavimpien ja kokeneimpien on kunnioitettava ja autettava muita. Jokaista meitä on joku joskus auttanut, kukaan ei ole itse oppinut kaikkea.”

Harjoittelun suunnittelu ja tarkoituksenmukaisuus

Määrätietoinen ja koko miehistölle motivoivan harjoitussuunnitelman tekeminen on kipparin ja tai miehistöpäällikön vastuulla. Jokaisella harjoituskerralla on oltava tarkoitus, joka tulee kertoa koko miehistölle ennen vesille lähtöä.

Purjehdustiimin harjoitteluun kuuluu myös muita kuin vesillä tehtäviä harjoituksia, huoltotöitä ja talkoita, jotka tulee olla merkittynä kaikkien saatavilla olevaan harjoituskalenteriin. Menestyminen joukkueena vaatii harjoittelua joukkueena, joten harjoitteluun sitoutuminen ja sen säännöllisyys ovat menestyksen avaintekijöitä.

Mitkä ovat parhaat keinot sitouttaa miehistö yhteiseen projektiin, mitä se vaatii kipparilta, mitä miehistön jäseniltä?

Jokaisen tiimin jäsenen tulee tuntea olevansa tärkeä osa kokonaisuutta.

“Tämä voi tapahtua esim. henkilökohtaisten vastuualueiden jakamisella. Tehtävät sitouttavat projektiin joko veneessä tai huoltotöiden parissa, vastuualueita voivat olla mm. veneen kunnossapito tai logistiikasta huolehtiminen.

Vastuutehtävä ei tarkoita asioista yksin huolehtimista, vaan siitä vastaamista, että vastuutehtävät tulevat tiiminä hoidettuna. Osa yhteisistä huoltotöistä tehdään aina koko tiimin kanssa. Myös veneen omistaja hyötyy tasa-arvoiseksi rakennetusta, vastuullisesta tiimistä, jolloin myös kipparille jää aikaa valmistautua ja kehittyä omassa tehtävässään.

Lisäksi vene ja varusteet pysyvät siistinä ja paremmassa kunnossa.”

Yhteisen projektin tavoitteet on myös hyvä lausua ääneen, on olennaista, että ryhmällä on käsitys siitä millä tasolla toimitaan ja mitä tavoitellaan.

”Veneen kunnossapito ja talkoot ovat osa projektia ja yhdessä tekemistä, ei kenellekään tehtävää työtä, vaan yhteistä aikaa hyvän harrastuksen parissa.”

Omistajan on hyvä ymmärtää ja kommunikoida, että kilpaprojektissa on kyse ”yhteisestä veneestä” riippumatta siitä, mikä veneen omistuspohja on. Tämän ajatusmallin sisäistäminen on avainasemassa projektin menestyksen kannalta.

Harjoitteluun sitouttaminen, hyvä/paha kausimaksu

Kilpapurjehdustiimin ylläpitäminen ei ole ilmaista ja vaikka amatööritasolla olemme tottuneet siihen, että veneen omistaja vastaa vähintään veneeseen kohdistuvista kustannuksista, ovat myös erilaiset kausimaksut harrastuksen edellytyksenä lisääntyneet. Kausimaksulla on karkeasti eriteltynä kaksi tehtävää, joista ensimmäiseksi mieleen tulee juoksevien kulujen tai esim. purjeinvestointien kattaminen, mutta kausimaksu voi myös edistää miehistön sitoutumista yhteiseen projektiin. Projektiin, johon panostetaan paitsi aikaa, myös rahaa on helpompi sitoutua yhä uudelleen. Näin lisääntyvän harjoittelun ja entistä sujuvamman purjehduksen kautta myös rahoilleen saa jatkuvasti parempaa vastinetta.

Anssi, mielipide kausimaksusta/sitouttamisen keinoista?

Kausimaksu sitouttaa henkilöitä primitiivisellä tasolla. Kausimaksuun voidaan liittää myös yhteisöllisyyttä lisäävä kannustin, kuten esimerkiksi tiimin yhteiset purjehdustakit tai muu yhteistä lisäarvoa tuottava asia.

Kausimaksulle tulee saada myös vastinetta esimerkiksi strukturoidun harjoittelun kautta. Kausimaksun koostumisesta tulee kommunikoida avoimesti. Yksityisomisteisessa veneessä kausimaksu voi olla suuruudeltaan esim. 500-1.500 €.

Harjoituskalenterin rakentaminen

Harjoituskalenterin ja aikataulun tulee olla tiedossa hyvissä ajoin ennen kauden alkua niin, että jokainen miehistön jäsen voi suunnitella oman aikataulunsa ja sitoutua tiimin toimintaan. Harjoituskalenterin tulee olla kaikkien muokattavissa ja siitä pitää nähdä helposti jokaisen miehistönjäsenen status kunkin tapahtuman kohdalla. Harjoituskalenterin yhteyteen on hyvä lisätä kaikkien miehistön jäsenten yhteystiedot.

Anssi, antaisitko esimerkin hyvin toimivasta kommunikoinnista ja yhteisen ajan hallinnasta?

On ensisijaisen tärkeää, että purjehtijat kunnioittavat tiimin harjoitusaikataulua. Yhden henkilön kymmenen minuutin myöhästyminen kahdeksan hengen tiimissä vastaa lähes puoltatoista tuntia menetettyä aikaa.

“Mikäli harjoitukset on merkitty alkamaan viideltä, tarkoittaa se meillä esimerkiksi sitä, että veneen köydet irtoavat viideltä ja jokainen on huolehtinut omista tehtävistään ennen vesille lähtöä.”

Veneen toimintaa ja kommunikointia tukee virallisen harjoituskalenterin lisäksi WhatsApp -ryhmä ja ryhmät, jotka koostuvat eri projektien ja esim. huoltotöiden ympärillä. On tärkeää pitää kommunikointi relevanttina sen kuulijoille, viesti omissa ryhmissä tarvittaessa.

Mikä on miehistökäsikirja ja tarvitaanko sellaista?

Miehistökäsikirja määrittelee miehistön eri rooleihin kuuluvat tehtävät, siinä käydään läpi veneen manööverit, trimmit ja mahdolliset muut yhteiset, venettä ja tiimiä koskevat tehtävät. Miehistökäsikirjaan on koostettu kuvaus veneen keskeisistä positioista, rooleista ja tehtävistä veneessä. Miehistökäsikirjaan tutustuminen auttaa valmistautumaan purjehdukseen ja toimii briefinä myös mahdollisille tuuraajille.

Anssi, tarvitaanko tällaista, mitä hyötyä miehistökäsikirjasta on?

“Miehistökäsikirjan luominen on erittäin hyödyllinen harjoitus, joka jokaisen venekunnan tulisi tehdä ennen vesille siirtymistä.”

Käsikirja nopeuttaa huomattavasti asioiden omaksumista ennen kuin päästään vesille ja säästää näin treeniaikaa vesillä. Pitää muistaa että varusteet ovat kalliita ja että purjeet ja muut varusteet kuluvat vähemmän, jos jotain pystytään oppimaan myös veneen ulkopuolella.

Miten miehistökäsikirja koostetaan?

Miehistökäsikirjan koostamisesta vastaa kippari tai crewboss ja sitä käydään läpi ja työstetään yhdessä koko miehistön kanssa. Tarvittaessa käsikirjaa päivitetään purjehduksen edetessä ja esim. trimmien muuttuessa.

Anssi, miten onnistunut miehistökäsikirja koostetaan, ketä projektissa on mukana ja miten se käytännössä hoidetaan?

“Miehistökäsikirjan tekoon voi osallistua valittu ydinryhmä ja sitä voidaan täydentää ja sen ympärillä sparrailla koko miehistön kesken.”

Miehistökäsikirjaan tutustuminen on koko miehistön tehtävä ja se kannattaa tehdä myös yhdessä, jotta voidaan varmistua siitä, että jokainen on sisäistänyt ohjeistuksen.

Miehistöpositiot/roolit (oma ja kaverin tontti)

Lähtökohtaisesti jokaisella miehistön jäsenellä oma rooli ja tehtävä veneessä. Roolin sisältö ja siihen liittyvät tehtävät purjehdusta ennen, purjehduksen aikana ja sen jälkeen määritellään vene- ja tiimikohtaisesti. Miehistön ydinpositioissa toimivilla henkilöillä tulee olla ymmärrys koko veneen toiminnasta ja mehistön eri rooleista, mutta lisäksi jokaisen miehistön jäsenen tulee tuntea vähintään naapuritontin tehtävät.

“Myös kaikki purjehdukseen valmistavat tehtävät tulisi roolittaa; kenen vastuulla ovat viimeiset säätiedot, juomapullot, eväät, oikeat skuutit, veneen turvallisuusvarusteet ja purjevalinnat…”

Tehtävien jako poistaa vastuuhenkilöiden stressiä ja vapauttaa kaistaa purjehdukseen keskittymiselle.

“Treenin kimppuun tai kisoihin päästään keskittymään tehokkaammin jos skuutteja ei aleta etsimään vasta silloin, kun tulee pyyntö nostaa purjeet. Yleinen fiilis veneessä paranee kun asiat ovat hoidettu etukäteen eivätkä ne aina kaadu harvojen harteille.”

Harjoittelun edistyminen kauden aikana

Anssi, miten tiimi voi valmistautua tulevaan kauteen ennen vesillä tapahtuvaa harjoittelua?

Fysiikkatreeniin panostaminen on osa ylimenokauden ylläpittävää harjoittelua, sillä aerobinen yleiskunto auttaa mm. keskittymään purjehdukseen pitkien kilpailupäivien aikana.

“Saliharjoittelulla taas on vähintään hyvä muistuttaa kroppaa siitä, mitä lihaksia purjehduksen aikana tarvitaan. Lisäksi veneen optimointi, varustetilaukset ja esim. tasoitussääntöön tutustuminen kuuluvat kauteen valmistautumiseen.

Myös miehistökäsikirjan läpikäyminen, vaikka sellainen olisi jo olemassakin, edesauttaa kauteen valmistautumista. Yhteiset tapaamiset ja esimerkiksi yhteinen lenkki, treeni tai huoltoilta veneellä ovat kaikki hyvää valmistautumista kauteen.”

Entä miten tiimiä ja tiimihenkeä ylläpidetään kauden aikana, miten varmistetaan tiimin toimiminen ja yhteishenki/to-do asenne?

“Esimerkiksi vapaamuotoisella illanvietolla/tapaamisella ennen isompia kisoja. Jos tiimiin on pystytty luomaan hyvä ilmapiiri ja jokainen kokee tiimin omakseen ja oman roolinsa mielekkääksi, myös tiimihenki löytyy ilman vippaskonsteja ja vahvistuu kauden aikana.”

Mokat ja epäonnistumiset tulee käsitellä avoimesti ja reilusti läpi. Kehittymisen edellytyksenä on hyvä ja avoin kommunikaatio. Virheiden välttelyn sijaan veneessä pitäisi rohkaista tekemiseen, jonka seurauksena syntyvät virheetkin ovat mahdollisuuksia oppia.

Seuraava Avomeripurjehtijoiden MM-sparri ilmestyy helmikuussa ja 2. osan aiheena on ”Veneen parantelu vai miehistön sparraus/mihin kannattaa investoida?”

Teksti: Noora Westerlund, asiantuntijana Anssi Lyden

Liite: Miehistökäsikirjan runko (esimerkki)

Lue myös

• MM-sparri osa 2: Veneen parantelu vai miehistön sparraus – mihin kannattaa investoida?
• MM-sparri osa 3: Voittava tiimi taktikoi ja toteuttaa, eikä ajelehdi