Ohessa kokouspöytäkirja ORC-tuloslaskentapalaverista 15.1.2008. Pöytäkirja sisältää muun muassa esityksen ProSailor Offshore Ranking kisoissa käytettävistä laskentamenetelmistä. Ohessa myös uutuutena esimerkki PLS-menetelmässä käytettävästä scratch-sheetista , jolla helpotetaan tilanteen seurantaa kisan aikana ilman laskutoimituksia (malli VSSR).
Osallistujat: Ari Peltomäki, Mikko Nurmi, Joakim Majander, Kristina Lindqvist Leif Ramm-Schmidt ja Tom Finell
Yhdenluvun menetelmät
Aloitimme kokouksen käymällä läpi ORC:n tarjoamat tuloslaskentavaihtoehdot. Totesimme, että tulosten laskeminen yhdellä luvulla oli se sitten aikaa ajalla (TMF) tai aikaa matkalle (GPH) ei ole mielekästä mittasäännöllä, joka vaatii laajoja mittauksia ja sisältää VPP:n. Käyttämällä yhtä lukua menetetään kaikki ORC:n edut ja olisi mielekkäämpää käyttää yksinkertaisempaa tasoitussääntöä.
Hollannissa kehitettyä kolmen luvun menetelmää, jossa käytettävä tuulialue ilmoitetaan ennen lähtöä, pidimme huonosti Suomeen soveltuvana, koska tuulten ennustaminen lähtöhetkellä on usein lähes mahdotonta.
Performance Line Scoring (PLS)
Performance Line Scoring (PLS) perustuu veneen suorituskykykäyrän linearisointiin tietyllä oletusradalla. Menetelmässä veneen tasoitettu aika lasketaan yksinkertaisesti aika- ja matkakertoimen avulla. Menetelmän idea on päätellä purjehditusta keskinopeudesta tuulen nopeus (vastaa IW:tä). Menetelmä toimii hyvin, jos rata vastaa tuulikulmiltaan oletettua. Ratavaihtoehdot ovat ympyrärata (Circular Random), kolmiorata (Inshore) ja avomeri (Offshore).
Ympyrärata sisältää hyvin vähän luovia (~25%) eli se on hyvin avotuulivoittoinen. Vaikka moni rata onkin hyvin ympyrämäinen (mm. Henri Lloyd ja Pentala Race) on käytännössä havaittu, että menetelmä johtaa helposti merkittävästi liian suureen tai pieneen arvioituun tuuleen, koska luovin osuus muuttuu helposti paljon tuulensuunnasta ja/tai sen vaihteluista riippuen.
Kolmiorata vastaa perinteistä Olympiarataa, jossa luovia on 55%. Tämä menetelmä sopii käsityksemme mukaan varsin huonosti muille ratatyypeille ellei luovin osuutta tietoisesti pyritä pitämään näin suurena.
Avomeriradan koostumus vaihtelee nopeuden mukana. Hitaalla keskinopeudella rata on yhdistelmä W/L-radasta (30%) ja ympyräradasta 6 kn tuulessa, keskimääräisillä nopeuksilla ympyrärata 10 kn tuuessa ja suurilla keskinopeuksilla avotuulien (80%) ja ympyräradan yhdistelmä 20 kn tuulessa. Menetelmä toimii hyvin suurilla keskinopeuksilla, koska näitä ei ole mahdollista saavuttaa kuin avotuulivoittoisella radalla kovalla tuulella. Muilla keskinopeuksilla ratavalinta ei välttämättä osu yhtä hyvin kohdalleen, mutta toimii keskimäärin hyvin. Pidimme tätä menetelmää parhaana kisoissa, joissa rataa on mahdotonta määrittää tarkemmin pitkän keston (mm. VSSR) tai saariston tuoman vaihtelun takia (mm. ProSailor). Menetelmä ei sen sijaan sovi lainkaan hyvin kisoihin, joissa on suuri luovin osuus, kuten W/L-radoilla. Näillä radoilla IW jäisi aina alhaiseksi.
Uutuutena PLS-menetelmälle on mahdollista tehdä hyvin helppokäyttöinen venekohtainen taulukko, josta näkee kääntömerkeillä tasoituserot kilpailijoihin ilman laskutoimituksia. Tämä tullaan jakamaan kaikille veneille kisoissa, joissa käytetään PLS-menetelmää. Esimerkki liitteenä .
Määritelty rata (Constracted Course)
Määritelty rata (Constracted Course) tarkoittaa kisakohtaisesti legeittäin määriteltyä tuulensuuntaa. Tällä menetelmällä tulokset voidaan laskea monella tavalla: käyttäen yhtä kiinteää tuulenvoimakkuutta, käyttäen legeittäin määritettyä kiinteää tuulenvoimakkuutta tai käyttäen Performance Currve Scoringia (PCS), jossa teoreettinen tuuli (IW) lasketaan purjehditusta keskinopeudesta käyttäen radan tuulensuuntia. Lisäksi on mahdollista ottaa virta huomioon, mutta tälle ei ole Suomessa tarvetta. Tätä menetelmää pidimme oikeudenmukaisimpana, kun ratamääritykset tehdään asiantuntevasti.
PCS-menetelmä laskee käsityksemme mukaan hyvin oikean tuulenvoimakkuuden, kun tuulensuunnat on oikein määritelty ja veneitä purjehditaan optimaalisesti. Lyhyillä W/L-radoilla ja kovalla tuulella yleisemminkin on kuitenkin havaittavissa, että vain kärkiveneet pääsevät teoreettisiin tuuliin, jotka vastaavat todellista tuulta. Esimerkiksi 2007 oli Syysseilauksen ratakisassa ~20 kn tuuli, mutta kaikissa luokissa jo keskitason veneille IW:ksi tuli vain 10-14 kn. Tämä johtu siitä, että lyhyellä W/L-radalla manoovereihin ja merkikiertoihin menee suhteellisti paljon aikaa, jota tuloslaskenta ei huomio. W/L-radalla veneet nopeutuvat tuulen noustessa yli 12-14 kn melko vähän, joten pienehkökin hidastelu spinnun nostossa tms. laskee IW:tä merkittävästi. Sama ilmiö tapahtuu helposti myös yli 20 kn tuulissa muillakin ratatyypeillä eli suuri osa veneistä jää selkeästi alempiin IW-lukemiin, johtuen pääosin siitä, että venettä ei pystytä purjehtimaan läheskään optimaalisesti puuttuvan purjevalikoiman (esim. pienempi spinnu), kokemuksen tai miehistöpainon takia.
Kaikki edellämainittu johtaa harvoin siihen, että kärkisijoissa tapahtuisi vääryyttä, koska kilpailun kärki tyypillisesti kykenee saavuttamaan oikein määritetyllä radalla oikean IW:n. Sen sijaan kärjen takana tasoitukset lasketaan helposti huomattavasti alemmilla IW-arvoilla, mistä tulee selkeää etua ”kovan tuulen veneille” kovemmilla tuulilla. Tästä syystä päädyimme suosittamaan kiinteän tuulenvoimakkuuden käyttöä aina W/L-kisoissa ja myöskin muissa kisoissa, jos tuuli on kova.
Koska W/L-kisoissa käytettäisiin kiinteää tuulta eli tuulen voimakkuus olisi aina oikein tuloslaskennassa, ei radan tarkalla suuntauksella olisi enää niin suurta merkitystä. Tästä syystä päätimme suosittaa, että W/L-radat laskettaisiin jatkossa aina 180-0 tuulensuunnilla ja kisa suositellaan keskeytettäväksi, jos tuuli kääntyy merkittävästi (yli 30 astetta). Tuulen luetettavaan arviointiin AMP:n on tarkoitus hankkia tuloslaskijoiden käyttöön siirrettävä tuulimittari, jolla on mahdollista tallentaa tuulitiedot koko kilpailun ajalta W/L-kisoissa keskituulen määrittämiseksi.
Muissa kisoissa, joihin määritetty rata sopii hyvin (Henri Lloyd, Pentala Race ja Syysseilaus) on tärkeää, että tuloslaskijalla on hyvä käsitys tuuliolosuhteista ja veneiden sijainneista mahdollisissa muutoksissa tuuliolosuhteisiin. Tästä syystä päätimme, että tuloslaskijan (tai hänen apulaisensa poikkeustapauksissa) tulee olla rata-alueella ja tarkkailla olosuhteita ainakin kisoissa, joissa ei käytetä tuuliraportointia. Myös Ilmatieteen laitoksen mittauspisteitä on syytä käyttää järjestelmällisesti hyväksi.
Parhaaseen oikeudenmukaisuuteeen päästäksemme tuloslaskijalle on annettava täydet vapaudet käyttää määritetty rata –menetelmää parhaaksi katsomallaan tavalla. Koska käytössämme on kokeneita tuloslaskijoita, uskomme, että tämä antaa parhaan tuloksen. Samalla on tärkeää, että tuloslaskijalle annetaan työrauha ja kilpailijat eivät puutu tuloslaskijan työhön.
Kaikkia tasoituskilpailuja sekoittaa pahasti tuulen nouseminen tai kuoleminen kesken kilpailun. Tämä on ollut erityisen selkeä ongelma kilpailuissa, joissa lähtö on aikaisin aamulla (tai myöhään illalla). Erityisesti Henri Lloyd on usein kärsinyt tästä. Suositamme, että lähtöjä siirrettäisiin siten, että ensimmäinen lähtö olisi aikaisintaan 11.00, mielummin vasta 12.00. Tällä tuskin olisi edes suurta vaikutusta maaliintuloaikaan, sillä aamupläkässä matka ei juuri etene.
Kansainvälisissä ORC-kilpailuissa on noudetettu purjehdusohjetta, jossa tuloslaskennassa käytetty radan pituus, legien suunnat ja tuuli on kilpailulautakunnan päätettävissä ja rajattu hyvityspyynnön ulkopuolelle. Suosittelemme, että tämä lisätään kaikkiin purjehdusohjeisiin.
Suositellut tuloslaskentamenetelmät
Suosittelemme seuraavia tuloslaskentamenetelmiä kauden 2008 ORC-kilpailuihin:
- ProSailor PLS Offshore
- WB-Sails Round the Buoys W/L, kiinteä tuuli
- VSSR PLS Offshore
- Pyytinkari PLS Offshore
- Hangö-Sandhamn PLS Offshore
- BOW W/L, kiinteä tuuli ja Määritetty rata
- Veritas Pentala Race Määritetty rata
- Henri Lloyd Määritetty rata
- Syysseilaus W/L, kiinteä tuuli ja Määritetty rata
Yksinkertaisena vaihtoehtona myös Pentala Race, Henri Lloyd ja Syysseilauksen saaristo-osuus laskettaisiin PLS Offshorella. Tämä kuitenkin johtaisi merkittävästi huonompaan tarkkuuteen ko. kilpailuissa, joissa on hyvät mahdollisuudet määritetyn radan käyttöön.
————
Ohessa vielä kehittämämme uudenmallinen PLS-vertailu viime vuoden VSSR-kisasta . Huom! Etäisyydet eivät välttämättä ole oikeita, mutta sillä ei esimerkissä ole merkitystä.
Taulukko on siis tarkoitus laatia venekohtaisesti kaikille osanottajille. Tässä on valmiiksi laskettu aikaero per merimaili sekä tasoitukset kilpailijoihin nähden kääntömerkeillä purjehditun ajan mukaan.
You must log in to post a comment.