Ari Känsäkosken Spirit of Juniper IRC-kisoissa Solentilla
Koillistuulen uusi vene on Raicher-Pugh:in suunnittelema Seaquest RP36. Vene tuodaan Suomeen kevään aikana. Sitä ennen sillä purjehditaan Solentin sarjoissa. Ensimmäinen reissumme suuntautui Portsmoth Sailing Clubin ja Royal Southampton Yacht Clubin kisoihin.
Saavuimme Gatwikin lentokentälle 22.00 paikallista aikaa. Reissun ensimmäisessä aallossa oli mukana allekirjoittaneen lisäksi Sakari Laulajainen ja Jukka Nieminen. Ilman lämpötila marraskuun alussa oli kaikille positiivinen yllätys. Hiki puski pintaan talvikamoissa kasseja raahatessa. Löysimme etukäteen tilatun Viking Cars kuskimme lentokentän ovelta ja pääsimme matkaan suoraan kohti venettä. Puoleltaöin saavuimme Hamble Yacht Servicen portille ja löysimme Spirit of Juniperin veteen laskettuna ja siististi laituriin parkkeerattuna. Suunnitelmissa oli yöpyä veneessä pienen Defan tukemana. Ensimmäinen yö osoitti pitkät kalsarit hyödyllisiksi ja muut yöt menivätkin niillä mukavasti.
Perjantain ohjelmassa oli trimmiköysien asentamista, treenipurjehdus ja siirto Portsmouthiin. Jukka Nieminen hoiti aamupäivän työasioita ja sai puhuttua mukaamme entisen panssarivaunukomentajan, nykyisen GPS-kauppiaan Williamin. Treenaamaan lähdettiin siis neljällä hengellä. Juuri ennen reissua kaksi miehistönjäsentä olivat joutuneet perumaan tulonsa painavista syistä.
”Spring tide” virta Hamble Riverissä on parhaimmillaan 4,4 solmua ja vedenkorkeuden vaihtelu neljän metrin luokkaa. Suuntaa virta vaihtaa neljä kertaa päivässä. Pääsimme liikkeelle pahimman virran välissä. Jokisuun jälkeen Solent avautui eteemme +20 solmun tuulessa. Ensimmäinen keikkamme oli jo osoittanut Britannian purjehduksen mekan varsin pieneksi putiksi. Isle of Wight ja Cowes näkyvät alle 10 mailin päässä edessämme. Storan ja kolmosen noston jälkeen kryssimme kohti Länsi-Solenttia kovantuulen trimmiä hakien. Aallokko oli jopa Itämeren lyhyeen aaltoon verrattuna mielenkiintoinen virran ollessa jo melkein kolme solmua tuulta vastaan. Pienen hakemisen jälkeen saimme Spiritin kulkemaan upeasti lyhyen ja korkean aallon läpi. Käännyimme myötäiseen ja suuntasimme keulan kohti Cowesia, jossa päätimme käydä kaupassa ja päivällisellä. Myötäisellä tuuli kävi parhaimmillaan +30 solmussa joten spinnun noston unohdimme heti. Ilmankin vauhti oli parhaimmillaan 14,4 solmua.
Nautittuamme Cowesissa tukevan pubilounaan suuntasimme kolmosen ja koneen tukemana kohti Portsmouthia ja seuraavan päivän kisoja. Portsmouth Sailing Clubin porukka kutsui meidät pursiseuran baariin illaksi. 1700-luvulla rakennetussa talossa ilmapiiri oli lyömätön ja saimme paljon hyviä vinkkejä seuraavan päivän kisaan. William sai puhuttua ystävänsä Johnin täydentämään miehistöa, joten nyt meillä oli panssarivaunukomentajan lisäksi kalastaja ja seitsemän henkeä koossa. Jukka Koivusalo ja Anna Sirola saapuivat Vikingillä puoleltaöin.
Ensimmäinen kisäpäivä aukesi puolipilvisenä 13 solmun luoteistuulessa. Ajoimme rata-aluelle ihmetellen tuomarialuksen paikkaa matalassa vedessä. Yhden spinnun noston ja jiipin jälkeen koko miehistön treenit oli suoritettu ja valmistauduimme ensimmäiseen starttiin. Itä-Solentin rata-alueella kryssi oli mantereen rantaa pitkin ja strekki ja avotuuliosuus veivät meidät lenkin Isle of Wighting läheisyyteen. Lähdön jälkeeen olimme nopeasti kärjessä ja pysyttelimme noin solmun vastavirrassa rannan läheisyydessä. Paikalliset löivät tikki tikiltä lähemmäs rantaa. Kaikumme näytti vaarallisen pieniä lukemia, vaikka muut olivat 100m lähempänä rantaa. Syvyyden pudotessa yllättäen 1,6 metriin navigaattori oli saada halvauksen. Tämän jälkeen totesimme kaiun olevan kalibroitu kölin alle. Kisa eteni pientä hapuilua ja kipparin asennon ja tuntuman hakemista lukuun ottamatta hyvin. Viimeinen kiertomerkki oli reitin ainoa, johon ei kartassa ollut selkeää referenssiä. Valitsimme vaihtoehdoista väärän mistä seurasi pitkä ylimääräinen lenkki. Takana Tullut x-362 ja HOD-35 ajoivat oikean merkin kautta ohi. Sijoitus oli viides.
Toiseen starttiin lähdettiin sopivasti sisuuntuneena ja hyvän lähdön jälkeen kryssimme karkuun nopeaan tahtiin. Virta oli nyt takana joten haimme syvempää vettä ja nopeampaa virtaa etelämpää. Ajoasento oli nyt hallinnassa ja näkyvyys miehistön yli hyvä. Oikea tuntuma löytyi nopeasti ja Spirit kulki hienosti puuskaisessa tuulessa. Manööverit menivät hienosti ja etäisyys seuraaviin venyi. Maalissa tuuletuksen paikka oli selvä ja tuloksena voitto.
Palkintojenjaossa x-362:n miehistö tuli onnittelemaan. Rikoimme heidän puhtaan sarjansa seitsemästä voimassaolevasta ykkösestä. Saimme puhuttua Clubilta komentajan ja kalastajan tilalle seuraavan päivän miehistöön HOD-35:n omistajan ja mastogastin. Veneen siirsimme illaksi Hambleen.
Sunnuntain kisojen järjestäjä oli Royal Southampton Yacht Club, jonka rata-alue sijaitsee Southamptonin lahdessa. Tiedossa oli siis lauantaita tiukempia manöövereita. Ensimmäisessä startissa vain hitusen nopeammalla IRC-luvulla purjehtiva tähän mennessä kaikki lähdöt voittanut Njos Corby 35 sai paremman lähdön ja roikuimme heidän perässään iskuetäisyydellä. Njos löi järjestelmällisesti silmille ja sai pidettyä paikkansa ylämerkille. Spinnun nosto ensimmäisellä kerralla onnistui ja saimme hyvän buukin ajamalla assya käyttävää Corbya alemmaksi. Vastavirta vaati kuitenkin väylän ylitystä matalalle alueelle ennen jiippiä. Toinen halssi oli ajettava tiukalla kurssilla. Jiipissä treenaamattomuus ja uudet systeemit löivät täysin silmille ja keulakansi muuttui hetkessä trasselituppoa muistuttavaksi sekamelskaksi. Spinnun hetkittäin vetäessä saavutimme Corbya nopeasti. Kryssillä taistelimme itsemme takaisin iskuetäisyydelle. Viimeisessä avotuulessa jiipin seurauksena oli keulavantin ympäri pyöritetty tiimalasi ja jouduimme hetkellisesti laskemaan spinnun. Tuloksena oli toinen sija.
Seuraavassa startissa saimme loistavan lähdön ja ajoimme selkeästi Corbya parempaa vauhtia hyvän kaulan ylämerkille. Avotuulimanööverit otettiin nyt todella rauhallisesti ja ennen kuin keula oli nostokunnossa Corby pyyhkäisi ohitsemme toppiassyllä. Saimme pidettyä spinnun kohtuullisesti hallinnassa samalla virtataktiikalla jatkuvalla lenssillä. Uutuutena kryssillä olivat nyt spinnupuomin alta kulkevat genoaskuutit. Kippari itsekin kävi keulassa pätemässä ja sai aikaan saman sotkun myös seuraavalle halssille. Viimeinen avotuuli otettin rauhallisesti ja homma pysyi hallinnassa. Tuloksena taas toinen sija.
Treenin puutteesta huolimatta reissusta jäi todella hyvä fiilis. Manööverit kun saadaan kuntoon niin homma on jo hyvällä mallilla. Brittien vieraanvaraisuus oli todella upeaa ja he toivoivat meitä mukaan tuleviin IRC-sarjoihin. Mukaan mennään viimeistään kevätsarjaan.
Tulokset:
PSC:n yksittäiset kisat 10 ja 11 ovat alempana listassa. RSYC:n kisoissa 9 ja 10 oli dual scoring.
http://www.portsmouthsc.co.uk/results/parhelion.htm
http://www.rsyc.org.uk/racing/pickresults.aspx#action=series&year=1&series=10&race=8&subseries=0&eventclass=0
http://www.rsyc.org.uk/racing/pickresults.aspx#action=results&year=1&series=10&race=8&subseries=0&eventclass=0
http://www.rsyc.org.uk/racing/pickresults.aspx#action=results&year=1&series=10&race=9&subseries=0&eventclass=0
Ari Känsäkoski